Raamattu on kristittyjen mukaan ainutlaatuinen kirja. Se on kirjojen kirja. Raamattu on Jumalan sanaa.
Raamattu on Jumalan oma kirja. Ihmiset kirjoittivat sen, mutta Jumala innoitti sen. Kristinuskon ja Raamatun oman itseymmärryksen mukaan se on syntynyt PH:n vaikutuksesta eli PH:n henkeyttämänä.
Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta. (2 Piet 1:20, 21)
Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä. (2 Tim. 3:16-17)
Siksi me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne. Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet. (2 Piet. 1:19-21)
Jeesus rukoili : Pyhitä heidät totuudellasi. Sinun sanasi on totuus. (Joh. 17:17)
Ps 119 : jae 86. Sinun käskysi ovat oikeat. jae 105: Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. Jae 130. Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.
Jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan ennussanat, minä vakuutan: Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu. Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustusten kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu. (Ilm. 22:18-19)
Raamatun innoitus ei ole Raamatun ulkopuolinen teologinen käsite, vaan se on mainittu ja edellytetty Raamatussa itsessään. Raamattu itse todistaa siitä.
Raamattu on samalla jumalallinen ja inhimillinen. Raamatussa kaikki on alkuperältään jumalallista, joskin ihmisten yksilöllisyys on painanut leimansa siihen.
Raamattuperiaatteen eli uskonpuhdistuksen muotoperiaatteen mukaan ”Raamattu on kristityn uskon ja elämän ylin ohje” (lat. sola scriptura).
Sana on hyvin tärkeä käsite kristinuskossa ja juutalaisuudessa. Jumala on luonut kaiken sanallaan
Jeesus itse sanoo: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa” (Matt. 24:35).
Apostoli Pietari: ”Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti.” (1. Piet. 1:24–25)
Meidän ihmisten tahdosta tai toimistamme riippumatta Jumalan oma sana pysyy ajasta aikaan. Jumala ilmoittaa itsensä erityisesti Pyhässä Raamatussa. Sen sanoma kertoo meille Jumalan pelastussuunnitelmasta meitä ihmisiä kohtaan, jonka hän on Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa valmistanut.
Miten voimme varmistua Raamatun totuudellisuudesta?
Raamatun sisällön todistus: Raamatun sisältö ja sanoma on yhtenäinen. Tämä huolimatta eri kirjoittajista ja pitkästä aikajänteestä. 66 kirjaa, n. 40 eri kirjoittajaa, ainakin n. 1500 vuoden aikajänne… silti yhtenäinen sanoma. Raamatussa on yliluonnollinen yhtenäisyyden ja ristiriidattomuuden leima. Se on yksi kirja. Sisältönsä puolesta Raamattu osoittautuu jumalalliseksi. Kirjat muodostavat harmonisen kokonaisuuden, vaikka kirjoittajia oli noin 40 ja kirjoitusaika kesti noin 1500 vuotta. Eri kirjoittajista huolimatta Raamatussa on juoni: etenevä pelastusilmoitus. Siinä on ilmoitettu korkein moraali, turvallisimmat elämänohjeet ja niin hyvä ja viisas opetus, ettei se ole noussut parhaimmankaan filosofin mieleen. Kirja on sisältönsäkin puolesta yhden Mestarin vaikutuksesta koottu (1 Pt. 1:10-12).
Arkeologia: todistaa Raamatun kertomusten historiallisuuden. Eivät satuja ja myyttejä, vaan todellista historiaa. Kuninkaat, ihmiset, kaupungit, ovat todella olleet olemassa. Raamattu altistaa itsensä ainutlaatuiselle määrälle kritiikkiä kun se kuvaa historiallisia tapahtumia. Raamattu on asettanut itsensä lukemattomissa kohdissa tarkistukselle alttiiksi. Kun yksi kohta varmentuu, kriitikot vain siirtyvät kyseenalaistamaan jotain muuta kohtaa.
Raamatun ennustukset: Toteutuneet ennustukset vahvistavat Raamatun luotettavuuden. Vanhan testamentin profeetat ennustivat oman aikansa ja seuraavien vuosisatojen tapahtumat hämmästyttävän tarkasti. Tästä ovat esimerkkinä Israelin vaiheet eri profeetoissa ja pakanavaltojen historia Danielissa. Myös Uuden testamentin ennustukset toteutuivat aikanaan (Luuk. 21:5,6,20-22, Apt. 11:28 jne.).
Näemme monien Raamatun ennustusten, jotka koskevat mm. Israelia ja nykyistä maailmanaikaa, toteutuvan silmiemme edessä. Siksi tiedämme, että loputkin toteutuvat. "Raamatun profetiat sinetöivät kirjan jumalalliseksi"
Vanhan testamentin kirjoitusten punaisena lankana on lupaus Messiaasta, Kristuksesta. Uusi testamentti kertoo Jumalan antamien lupausten täyttymisestä Jeesuksessa Kristuksessa.Profetiat ovat toteutuneet. Juutalainen kansa on edelleen olemassa ja palannut Luvattuun maahan. Jeesus toteutti messias profetiat.
Kristittyjen kokemus: Kristityille jo sinänsä riittäisi Jeesuksen ilmoitus Raamatun tyhjiin raukeamattomuudesta. Jeesus kuitenkin kehotti kokeilemaan hänen oppiansa käytännössä (Joh. 7:17). Kun on toteltu Raamatun ohjeita raamatullisella tavalla, kokemus ja hedelmä ovat Raamatun ilmoituksen mukaisia. Raamatun sana on koeteltu satojen miljoonien ihmisten elämässä.
Raamattu on tarkoitettu uskon ja elämän oppikirjaksi. Johannes kirjoittaa evankeliumissaan: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden”. (Joh. 20:31) Kristittyjen kokemus elämää muuttavasta voimasta. “Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Minun oppini ei ole minun, vaan hänen, joka on minut lähettänyt. Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan, onko tämä oppi Jumalasta, vai puhunko minä omiani.“ Joh 7:16-17 Raamatun sana tekee meissä työtään. Se tunkeutuu sielunelämämme jokaiseen sopukkaan kun luemme sitä ahkerasti.
Alla kymmenen syytä jotka viittaavat Uuden testamentin kirjoitusten luotettavuuteen:
Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat nöyryyttäviä asioita itsestään.
He ovat kovapäisiä eivätkä usein ymmärrä mitä Jeesus sanoo. (Luuk. 18:34, Joh. 12:16)
He ovat kovasydämisiä (Mark. 14:32-41)
Heitä ojennetaan. Jeesus esimerkiksi kutsuu Pietaria Saatanaksi (Matt. 16:23).
He olivat pelkureita. Kaikki opetuslapset paitsi yksi piiloutuvat Jeesuksen mennessä ristille.
He olivat epäilijöitä. Jeesus kertoi useasti nousevansa kuolleista, mutta opetuslapset epäilevät kuullessaan ylösnousemuksesta (Matt. 28:17).
Uuden testamentin kirjoittajat kertoivat Jeesuksen ongelmallisia sanontoja ja kiusallisia yksityiskohtia
Äiti ja veljet ajattelivat Jeesuksen olevan "poissa tolaltaan". (Mark. 3:21)
Pidettiin "pettäjänä". (Joh. 7:14)
Ristiinnaulittiin
Jättivät Jeesuksen vaikeita sanontoja
Matt. 5:28
Matt. 5:29-42
Matt. 6:19-21
Matt. 7:1-2
Uuden testamentin kirjoittajat erittelivät selvästi Jeesuksen sanat omistaan.
Kirjoittajat jättivät kohtia ylösnousemuksesta, joita eivät olisi keksineet.
Jeesus haudattiin Joosef Arimatialaisen, hänet tuominneen Sanhedrinin jäsenen, hautaan.
Naiset olivat ensimmäisiä ylösnousemuksen todistajia.
Pappien kääntymiset - nämä oli vastapuolen helppo tarkistaa.
Juutalaisten selitykset tapahtuneelle.
Tekstit kertovat historiallisista henkilöistä, joista yli 30 on historiallisesti varmennettu muista lähteistä.
Olisi ollut vaikeaa väärentää asioita kertomalla totta vain niistä henkilöistä, joista me löydämme varmisteet.
Teksteissä on eroavia yksityiskohtia.
Kirjoittajat haastavat lukijansa tarkastamaan tietoja jopa ihmeistä.
Kirjoittajat kertovat ihmeistä kuten muista historiallisista tapahtumista, yksinkertaisesti, korostamatta tai suurentelematta.
Kirjoittajat hylkäsivät uskomuksensa ja tapansa, vastaanottivat uusia, eivätkä kieltäneet todistustaan vainoissa ja kuolemassa.
Apostoli Pietari vertaa profeetallista sanaa pimeässä loistavaan lamppuun, joka valaisee tien ja näyttää suunnan: ”Sitä lujempi on meillä nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niin kuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne” (2. Piet. 1:19).
Sanan äärelle on hyvä pysähtyä. Siihen kehotti myös Paavali kolossalaiskirjeessa: ”Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.” (Kol. 3:16)
