Uuden testamentin kirjeissä on yleensä monia teemoja, esitettyinä peräkkäin ja monesti myös lomittain. Paavalin 1. kirje tessalonikalaisille on mielestäni tässä suhteessa hyvin erilainen. Tämän kirjeen teema on lohduttaa kristittyjä sillä iloisella odotuksella, että Jeesus on tulossa takaisin. Hän tulee perustamaan keskellemme valtakuntansa, ei vain hengellisesti seurakuntaa, vaan fyysisen ja konkreettisen kuningaskuntansa. Tämä on iloinen, toivoa antava uutinen. Kaikki kirjeen 5 lukua välittävät juuri tämän sanoman. Jeesuksen tulemus on iloinen uutinen meille useasta syystä:
- Saamme olla aina Jeesuksen kanssa.
- Hänen valtakunnassaan kaikki on hyvin. Ei ole sairautta, ei surua, ei pahuutta.
- Jeesuksen tulemus pelastaa meidät "tulevasta vihasta". Tämä vihan aika on kuvattu esimerkiksi Ilmestyskirjassa. Siellä kerrotaan monista vihan maljoista, jotka vuodatetaan maan asukkaiden päälle. Siellä kuvataan antikristuksen ja pedon raivoamista maan päällä tuohon aikaan. Kaikesta tästä vihasta me vältymme, sillä Jeesuksen tulemus pelastaa meidät tuosta vihasta.
Tätä sanomaa alleviivaavia tärkeitä sanankohtia:
"... kuinka te epäjumalista käännyitte Jumalan tykö, palvelemaan elävää ja totista Jumalaa ja odottamaan taivaista hänen Poikaansa, jonka hän on herättänyt kuolleista, Jeesusta, joka pelastaa meidät tulevasta vihasta." 1:9-10
Ehkäpä hienoin Jeesuksen tulemusta kuvaavaa Uuden testamentin kohta löytyy neljännestä luvusta:
"Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla." 4:13-18
Milloin tämä tapahtuu, siitä Paavali antaa seuraavia vihjeitä:
"Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit." 5:2-6
Maailmalle Jeesuksen tulo on siis yllätys ja odottamaton tapahtuma, mutta meille uskoville se on odotettu ja kaivattu hetki.
Lopussa Paavali antaa vielä arvokkaita kehotuksen sanoja meille, jotka odotamme Jeesuksen tulemusta:
"... pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille. Olkaa aina iloiset. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. Henkeä älkää sammuttako, profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on; karttakaa kaikenkaltaista pahaa." 5:15-22
Loppusanat on hyvä jättää meille kaikille muistolauseeksi:
"Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä." 5:23-24
No comments:
Post a Comment