Miksi murehdit? - Jeesuksen opettamat 7 syytä olla murehtimatta

 Matt 6:25-34

Jeesuksen opetusta Jumalan huolenpidosta

Raamatun lainaukset UT2020 käännöksestä. 

Jeesus kehottaa meitä olemaan murehtimatta niistä tarpeista, joista Jumala on luvannut huolehtia. Murehtiminen vahingoittaa terveyttä, heikentää työkykyä ja luovuutta sekä vaikuttaa kielteisesti ihmissuhteisiin. Murehtiminen myös vaikeuttaa luottamustamme Jumalaan. Murhehtiminen on kuitenkin eri asia kuin aito huoli. Murhehtiminen halvaannuttaa toimimasta, mutta huoli puolestaan saa meidät liikkeelle. 

1.      [25] "Siksi sanon teille: Älkää huolehtiko hengissä pysymisestä, siitä mitä söisitte ja joisitte. Älkää huolehtiko siitä, miten pukeutuisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ravinto ja ruumis enemmän kuin vaatteet?" Opetus: Jumala, joka antoi sinulle elämän, kykenee huolehtimaan myös elämäsi yksityiskohdista
2.      [26] "Vilkaiskaapa taivaan lintuja. Eivät ne kylvä eivätkä korjaa satoa säilöäkseen sen varastoon. Silti taivaallinen Isänne ruokkii ne. Eikö hän tekisi saman vielä paljon mieluummin teille?" Opetus: Tulevaisuuden murehtiminen haittaa toimimista nykyhetkessä
3.      [27] "Kuka teistä voisi murehtimalla pidentää elämäänsä vähääkään?" Opetus: Murehtimisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä
4.      [28] "Miksi huolehtisitte vaatteistakaan? Ottakaa mallia niityllä kasvavista kukista. Eivät ne näe vaivaa valmistaakseen vaatteita. [29] Mutta minä sanon teille, että jokainen niistä on puettu hienommin kuin kuningas Salomo kaikessa loistossaan. [30] Niityn kasvit kasvavat tänään, mutta huomenna ne heitetään tuleen. Jos Jumala silti pukee ne näin, eikö hän tekisi saman vielä paljon mieluummin teille, te vähäuskoiset." Opetus: Jumala ei jätä huomiotta niitä, jotka turvaavat häneen
5.      [31] "Älkää siis milloinkaan huolehtiko siitä, mitä söisitte tai joisitte tai pukisitte päällenne [32] Vierasuskoiset tavoittelevat kaikkea tätä. Taivaallinen Isänne tietää kyllä, että tarvitsette tätä kaikkea." Opetus: Taivaallinen Isämme tietää murheemme ja sen, mitä kulloinkin tarvitsemme
6.      [33] "Etsikää te ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään, niin saatte kaiken muunkin." Opetus: Murehtiminen estää tarttumasta haasteisiin, joihin Jumala haluaisi meidän tarttuvan
7.      [34] "Älkää siis huolehtiko huomisesta, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat ongelmat." Opetus: Kun elää päivän kerrallaan, huolet eivät saa yliotetta

Jumalan valtakunnan ja hänen vanhurskautensa etsiminen tarkoittaa Jumalan laittamista ensimmäiseksi elämässä. Se tarkoittaa myös omien ajatusten täyttämistä Jumalan toiveilla, Jumalan luonteenlaadun tavoittelemista sekä hänen palvelemistaan ja tottelemistaan kaikessa. Monet asiat elämässämme kilpailevat huomiostamme. Siksi meidän tulee tietoisesti antaa Jumalalle ensimmäinen sija kaikilla elämänalueillamme. 

Tässä vielä Paavalin toivotus meille murehtijoille:

"Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo." Room 15:13

Tämä kannattaa opetella ulkoa: 

"Katso, Jumala on minun pelastukseni; minä olen turvassa enkä pelkää,

  sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi." Jes. 12:2

Tavoitellaan siis elämässämme rauhaa jonka Pyhä Henki lahjoittaa:

 "Ruumiin päämäärä on kuolema, mutta Hengen päämäärä on elämä ja rauha." Room. 8:6

Ilmestyskirja - Johdanto Johanneksen ilmestykseen

Koko Raamatusta arvioidaan kolmanneksen olevan profetiaa. UT:n 27 kirjasta, peräti 23 kertoo Jeesuksen toisesta tulemuksesta. Raamatussa on 31.102 jaetta, sniistä yli 10.000 on profetiaa. Yleisesti arvioidaan, että jopa 80% Raamatun profetioista on jo täyttynyt, 20% käsittelee viimeisiä tapahtumia ja ne ovat vielä täyttymättä. Ilmestyskirja on keskeisimpiä ihmiskunnan tulevaisuudesta profetoivia kirjoja.

Kirjan sisältö on ilmoitus Jumalan tulevaisuudensuunnitelmasta. Se näyttää meille uskovien ikuisen olotilan uusissa taivaissa ja uudessa maassa. Tämä on kirja Jumalan valtakunnan täydelliseksi tulemisesta. Jumala vie asiansa voimallisesti voittoon. Silti tätä kirjaa on usein pidetty Raamatun laiminlyödyimpänä kirjana.

Ilmestyskirja on Jeesuksen meille antama ilmestys (Ilm 1:1). Tämä antaa kirjalle ainutlaatuisen arvon. Kirjan sanoman antaja on koko Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ilmestys on tullut meille monen vaiheen kautta. Ensin Isä antoi sen Pojalle, Kristus välitti sen enkelille, enkeli julisti ilmestyksen Johannekselle, joka kirjoitti sen Pyhän Hengen johtamana muistiin.

Isä -> Poika -> enkeli -> Johannes Pyhässä Hengessä -> me

Johannes kirjoitti sen muistiin.

Ilmestyskirja alkaa sanoilla:

"Jeesuksen Kristuksen ilmestys, näky, jonka Jumala hänelle antoi. Jumala tahtoi näyttää palvelijoilleen, mitä väistämättä pian tapahtuu. Jeesus välitti näyn enkelinsä avulla palvelijalleen Johannekselle." 1:1 (UT 2020).

Jeesus itse todistaa, että Ilmestyskirjan lukeminen on erityisen hyödyllistä, sen lukemisesta luvataan erityinen siunaus. Vuoden 1992 kirkkoraamattu ilmaisee asian näin:

"Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Jumala lähetti enkelinsä ja ilmoitti kaiken tämän palvelijalleen Johannekselle, joka nyt omalla todistuksellaan vahvistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken minkä on nähnyt. Autuas se, joka tämän toisille lukee, autuaat ne, jotka kuulevat nämä ennussanat ja ottavat varteen sen, mitä tähän kirjaan on kirjoitettu, sillä hetki on lähellä." 1:1-3 (KR 92)

Ilmestyskirja ei ole siis vain ilmestys Jeesuksesta, vaan Jeesuksen itsensä saama ja meille välittämä kirja. Jakeen 3 mukaisesti tämän kirjan lukeminen on hengellisesti erityisen hyödyllistä.

Kirjassa on 22 lukua, sen kirjoittaja on apostoli Johannes, noin vuonna 95. Johannes kirjoitti tämän ollessaan karkoitettuna Patmos-saarella.

Ilmestyskirjan rakenne on varsin monimutkainen. Eteneekö se lineaarisesti eli kronologisesti ajassa, vai ovatko sen kuvaamat tapahtumat limittäisiä? Varmaankin molempia tyyppejä kirjassa esiintyy.

Alussa ovat kirjeet 7 seurakunnalle. Ne sisältävät kehotuksia ja antavat toivoa tuleviin haasteisiin.

Ilmestyskirjassa kerrotaan, kuinka Jumalan tuomiot lankeavat jumalattomien ylle:

• 7 sinettiä
• 7 pasuunaa
• 7 maljaa

Rakennetta voidaan ajatella vaikkapa näin:

• luvut 2-3: Nykyisyydenkirja
• luvut 4-22: Tulevaisuudenkirja

tai tarkemmin:

• 1-3 Nykyaika
• 4-22 Tulevaisuus
• 4-18 Asiat menevät huonompaan suuntaan. Tuomiot
• 20-22 Asiat kääntyvät paremmaksi. Kristillinen toivo. 1000v valtakunta. Jumalan valtakunta toteutuu ja saamme iankaikkisesti elää Jumalan yhteydessä.

tai vieläkin tarkemmin:

• 1-3: Seurakunnan aikakausi
• 4-5: Seurakunta taivaassa
• 6-19: Vaivanaika, keskeinen tapahtumien kohde on Israel
• 20: 1000v valtakunta
• 21-22: Uusi Jerusalem, uusi taivas ja uusi maa

Kristuksen paluu tapahtuu useassa vaiheessa.

• Herra astuu alas taivaasta yläilmoihin ja tempaa seurakuntansa luokseen 1: Tess 4:16-17
• Vaivanaika maan päällä
• Herra ilmestyy vaivanajan jälkeen taivaasta pyhiensä kanssa kaikille nähtävällä tavalla Ilm 19:11-21

Kyse on yhdestä ja samasta paluusta, joka vain toteutuu useassa vaiheessa.

Synnin kapina kukistetaan. Jumala saa riemuvoiton pahasta. Evankeliumit piirtävät kuvan Kristuksesta alennustilassa, mutta Ilmestyskirja näyttää hänen korotuksensa ja kirkkautensa.

Kirjan avainlause on : "Katso, minä tulen pian". 1:7 ja 22:7,12,20

Päähenkilö on teurastettu Karitsa.

Ilmestyskirja on lohduttava kirja kaikille vainotuille Jumalan omille, kaikkina aikoina. Ilmestyskirjan keskeinen sanoma liittyy Herran päivän tapahtumiin, jolloin Jumala tuomitsee Kristuksen kautta koko maailman sen synnistä, laittomuudesta ja väkivallasta. Kirja sisältää toivon näköaloja Messiaan 1000v valtakuntaan ja lopulliseen Jumalan valtakuntaan uuden taivaan ja maan ikuisessa ajassa. Silloin Herran omat, jotka saavat käydä monen ahdistuksen kautta sisälle Jumalan valtakuntaa, saavat lohdutuksen ja palkinnon kaikista murheistaan ja kilvoituksestaan maan päällä.

Juudaksen kirje - Luopumuksen historiaa ja nykypäivää

Kirjeen kirjoittaja on Juudas, joka oli Jeesuksen ja Jaakobin veli. Se on kirjoitettu noin vuonna 65 juutalaistaustaisille kristityille. 

Juudaan kirje on Raamatun ainoa kirja, jonka tehtävänä on yksinomaan taistella kristikunnan suurta luopumusta vastaan ennen Kristuksen tulemusta. Kirje toimii ikäänkuin porttina Ilmestyskirjaan. Kirje antaa hengellisen taustan niille lopunajan tuomioille, jotka Ilmestyskirjassa paljastetaan. Raamatun oppi luopumuksesta huipentuu Juudaan kirjeessä, tässä löydämme laajoja näkymiä luopumuksen historiasta taivaassa ja maan päällä. Meidän aikamme lukijoista on aika järkyttävääkin havaita, miten kiivaasti Raamatun kirjoittajat hyökkäävät vastustajia ja harhaopettajia vastaan. Uuden testamentin kirjoittajat näyttävät olevan tässä asiassa rajumpia kuin Vanhan testamentin profeetat. Jeesus itse hyökkäsi ankarasti fariseuksia ja kirjanoppineita vastaan. Hän kuvasi näitä käärmeiksi ja kyykäärmeiden sikiöiksi. Apostolitkaan eivät säästelleet sanojaan. Sama armottomuus ilmenee tässä Juudaksen kirjeessä kun hän hyökkää valheopettajia vastaan. 

Juudas kehottaa vastustamaan väärää oppia, pysymään totuudessa ja johtamaan myös toisia oikeaan uskoon. Hänen sanomansa kuuluu kaikille kristityille. Juudaksen kirje varoittaa vääristä opettajista, jotka luultavasti edustivat gnostilaista filosofiaa. Gnostilaiset vastustivat kahta keskeistä kristillistä perustotuutta:

• Jeesuksen lihaksi tulemista
• Pyrkimystä pyhään, synnittömään elämään

Väärät opettajat pyrkivät horjuttamaan Jeesuksen keskeistä asemaa uskovien elämässä, Jumalan sanan luotettavuutta ja seurakunnan yhteyttä. Juudas kutsuu kristittyjä tunnistamaan väärän opetuksen vaarallisuuden, puolustamaan uskoa ja voittamaan takaisin niitä, jotka ovat eksyneet. Juudaksen aikana väärät opettajat väittivät, että sai elää miten halusi pelkäämättä Jumalan rangaistusta. Jumalan sana opettaa kuitenkin toisin. Juudas varoittaa nimikristillisyydestä ja kehottaa aitoon uskoon. 

 Kirjeessä on 25 jaetta. 

Juudas heti alussa kiteyttää kirjeensä tärkeimmän sanoman, kehotuksen säilyä vahvana uskossa ja vastustaa väärää opetusta:

"Rakkaat ystävät! Hartaasti olen halunnut kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, ja nyt sain aiheen kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka pyhille on kertakaikkisesti annettu. Teidän joukkoonne on näet luikerrellut ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi ja kieltävät ainoan Valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen." jj. 3-4

Näin Juudas kuvaa harhaopettajia, joita tulee varoa:

" ... He saastuttavat ruumiinsa, halveksivat Herraa ja hänen valtaansa ja herjaavat henkivaltoja." j.8

"Nämä ihmiset ovat häpeätahroja teidän rakkaudenaterioillanne, kun he mässäilevät mistään piittaamatta. He ovat paimenia, jotka huolehtivat vain itsestään. He ovat pilviä, jotka tuuli vie ja jotka eivät vettä anna, puita, jotka syksyllä eivät kanna hedelmää, kahdesti kuolleita, juuriltaan repäistyjä..." j.12

"Heistä on myös ennustanut Henok, Aadamista seitsemäs: »Katso, Herra tulee pyhiensä tuhatlukuisen joukon kanssa ja panee jokaisen tuomiolle. Hän rankaisee kaikkia jumalattomia jokaisesta teosta, jonka he jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikista julkeista puheista, joita nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.» Nuo ihmiset ovat osaansa tyytymättömiä valittelijoita, jotka elävät himojensa vallassa. Heidän puheensa ovat suurellisia, ja omaa etuaan tavoitellen he mielistelevät ihmisiä."  jj.14-16

"... lopun aikoina tulee pilkkaajia, jotka elävät jumalattomien himojensa vallassa. Nämä luokittelevat ihmisiä, vaikka itse ovat ajatuksiltaan maallisia, Henkeä vailla." jj.18-19

Näistä jakeista löydämme harhaopettajien 3 tunnusomaista syntiä:

• He ovat uneksijoita, fanaatikkoja, vailla hengellistä raittiutta. Näynomaisia kokemuksia, jotka vievät heidät hengelliseen mielikuvitusmaailmaan ja jopa pahojen henkien vaikutuksen alaisuuteen. 
• Saastuttavat lihan moraalittomuudellaan.
• Ylimielisyys. He eivät halua tunnustaa mitään auktoriteettia, vaan he herjaavat jopa korkeuden voimia

Juudaksen rohkaiseva loppukehotus:

"Rakkaat ystävät, rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen. Pysykää Jumalan rakkaudessa ja odottakaa, että Herramme Jeesus Kristus armossaan johtaa meidät iankaikkiseen elämään." jj. 20-21 

Tästä löydämme Juudaksen 3 tärkeää kehotusta:

Meidän tulee:

• Rakentaa itseämme pyhimmän uskomme perustukselle
• Rukoilemaan Pyhässä Hengessä
• Pysyä Jumalan rakkaudessa

Noudatetaan tänäänkin Juudaksen kehotusta!

3. Johanneksen kirje - Rohkaisua vieraanvaraisuuteen

Kirjeessä on vain 15 jaetta ja se on osoitettu Gaiukselle. Kirje on kirjoitettu Efesoksessa noin vuonna 90. Johannes kirjoitti Gaiukselle henkilökohtaisen kirjeen kiittääkseen häntä hänen kristillisestä elämäntavastaan ja rohkaistakseen häntä uskossa. Tämä kirje ei kuitenkaan koske yksityisasioita, vaan kristillisen seurakunnan elämää. Kirje painottaa, että totuutta opettaville evankeliumin julistajille tulee olla vieraanvarainen. Vieraanvaraisuus kertoo siitä, että tukee luokseen kutsumiaan ihmisiä ja heidän työtään. Kirje myös varoittaa niistä, jotka pyrkivät hallitsemaan seurakuntaa vääristä vaikuttimista. 

Kirjeessä esitellään kolme erilaista seurakuntalaista.

• Gaius. Vaeltaa totuudessa. Ystävällinen ja antelias. Toimii uskollisesti, auttaa veljiä ja myös vieraita. Varustaa ja auttaa evankeliumin julistajia ja matkasaarnaajia, myös rahallisesti. Tämä oli tärkeää, jotta saarnaajien ei ollut pakko ottaa maksua kuulijoiltaan, tämä oli nimittäin pakanallisten kiertelevien filosofianopettajien tapana. Evankeliumi piti saada ilmaiseksi kuulijoille. 
• Diotrefes. Paheellinen ja ylpeä vaikutusvaltainen henkilö seurakunnassa. Ei suostunut kuuntelemaan muita. Haluaa olla seurakunnan johtaja, korostaa omaa asemaansa. Hän on ottanut vallan vanhimmistossa. Ei välttämättä teologisesti harhaoppinen, vaan vallanhaluinen johtaja. Ei ota vastaan vieraita. Juoruilee, puhuu uskon ystävistään pahaa. Ajaa itselleen epämiellyttäviä henkilöitä pois seurakunnasta. Ei jakanut omastaan toisille. 
• Demetrios. On saanut hyvän todistuksen kaikilta, jopa itse Totuudelta. Piti totuutta arvossa. Ilmeisesti yksi matkasaarnaajista, ehkäpä hän juuri toi tämän Johanneksen kirjeen perille. 

Opetuksia:

• Kristityt opettajat ja lähetystyöntekijät tekevät työtä uskollisesti ja tarvitsevat tukeamme.
• Seurakunnassa tulee karttaa ylpeyttä ja sen vaikutuksia. Kukaan ei saa käyttää johtavaa asemaansa väärin. Seurakunnan johtajilla on hyvin suuri vastuu. 
• Uskollisia hengellisen työn tekijöitä tulee rohkaista ja tukea, jotta he eivät väsy palvelutyössään. He eivät ole itsestäänselvyyksiä. 

Mielestäni keskeisin jae tässä kirjeessä:

"Rakas ystävä, älä ota esimerkkiä pahasta, vaan hyvästä. Joka tekee hyvää, on Jumalasta, mutta se, joka tekee pahaa, ei ole Jumalaa nähnyt." j.11

2. Johanneksen kirje - Elämää totuudessa ja rakkaudessa

Toinen Johanneksen kirje on lyhyt teksti, siinä on vain 13 jaetta. Se on ensimmäisen Johanneksen kirjeen ja kolmannen Johanneksen kirjeen tavoin apostoli Johanneksen kirjoittama. Nämä kolme kirjettä sopivat hyvin yhteen Johanneksen evankeliumin kanssa. 

Johannes kirjoitti tämän toisen kirjeensä pian, ensimmäisen kirjeen kirjoittamisen jälkeen varoittaakseen vääristä opettajista. Kirjoitusvuosi on noin vuoden 90 paikkeilla, kirje lienee lähetetty Efesoksesta. Johannes muistuttaa meitä, että totuus ja rakkaus ovat keskeisiä Jeesuksen seuraamisessa ja varoittaa vääristä opettajista. 

Kirjeessä varoitetaan vääristä opettajista, jotka kieltävät sen, että Jeesus koskaan oli ihminen. Kirjeen alusta löytyvä tervehdys, jossa puhutellaan  ”valittua äitiä ja hänen lapsiaan” , voidaan tulkita tarkoittavan jotakin seurakuntaa tai tietenkin jotakin Johanneksen tuntemaa naista. 

Seurakunnan jäseniä kehotetaan rakastamaan toisiaan. Tätä seuraa varoitus eksyttäjistä. Pelkästään se, että ihminen päästää kotiinsa eksyttäjän tai tervehtii häntä, tekee hänet osasyylliseksi pahoihin tekoihin. Johannes varoittaa uskovia, etteivät he epähuomiossa kannattaisi vääriä opettajia. Seurakuntien välillä kiersi tuolloin sekalaisia harhaoppien levittäjiä, jotka hämmensivät uskovia. Tämä kirje kehottaa olemaan varuillaan, tunnistamaan väärät opit ja pitämään yhä vahvemmin kiinni uskon perusteista. 

Johannes viittaa 5 kertaa "totuuteen" neljän ensimmäisen jakeen aikana. Jumala on ainoa oikean totuuden mittapuu. Jumalan Sana on totuus. Meidän jokaisen tulee taistella totuuden puolesta. 

Harhaopettajat väittivät, ettei Jeesus voisi olla samanaikaisesti tosi ihminen ja tosi Jumala. Tälläisiä harhaopettajia on yhä nykyäänkin. He myös opettivat, että kaikki hengellinen ja sielullinen on hyvää mutta aineellinen pahaa. Tälläinen opetus on Raamatun vastaista. Väärä opetus on asia, jota tulee varoa ja jonka vaarallisuutta ei pidä väheksyä. 

Jeesus on totuus ja rakkaus. Kun sitoudumme häneen ja seuraamme häntä, antaudumme elämään totuudessa ja osoittamaan rakkautta lähimmäisiämme kohtaan. Tämä Johanneksen toinen kirje rohkaisee meitä sitoutumaan elämään totuudessa, rakkaudessa ja kuuliaisuudessa. 

Kirjeen keskeiset jakeet, joissa varoittaa ankarasti vääristä opettajista:

"Ja rakkautta on se, että me elämme hänen käskyjensä mukaan. Tämän käskyn te olette kuulleet alusta alkaen, ja sen mukaisesti teidän tulee elää. Maailmassa on nyt liikkeellä monia eksyttäjiä, niitä jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristusta ihmiseksi, lihaan tulleeksi. Siinä teillä on Antikristus, eksyttäjä. Katsokaa, että ette hukkaa sitä, minkä me olemme työllämme saaneet kokoon, vaan saatte täyden palkan. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä opeta tällä tavoin, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä edes tervehtikö häntä. Se, joka lausuu hänet tervetulleeksi, osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa."  6-11

1. Johanneksen kirje - Vahvistusta uskossa ja elämän Sanassa

Apostoli Johannes kirjoitti 1. kirjeensä paimenkirjeeksi seurakunnille, joiden jäsenet olivat pakanuudesta kääntyneitä kristittyjä. Johannes kirjoitti tämän kirjeen Efesoksessa joskus vuosien 85-90 paikkeilla. Kirje on jaettu 5 lukuun. Kirjeen alusta puuttuu lähettäjän nimi, saajan nimi ja tervehdys, lopusta puuttuu lopputervehdys. Johanneksella on selvästi läheinen suhde kirjeen saajiin ja se on ehkä tarkoitettukin kiertokirjeeksi. Kirjeen varsinainen aihe on elämän Sana, Kristus, joka on elämä ja antaa elämän. 

Kirje antaa selkeän kuvan Jeesuksesta. Apostoli oli tuntenut Jeesuksen henkilökohtaisesti, keskustellut hänen kanssaan, kulkenut hänen vierellään, nähnyt hänen kuolemansa ja nähnyt hänet ylösnousseena ja nousevan taivaaseen. Johannes kuvaa Jeesusta valoksi, rakkaudeksi ja elämäksi. Tämä kirje kirjoitettiin, jotta voisimme ymmärtää, miten Jumalan todellisuus ilmenee elämässämme uskon kautta Jeesukseen ja jotta voisimme olla varmoja siitä, että saamme viettää ikuisuuden hänen luonaan. Kirje rohkaisee pysymään yhteydessä Jumalaan, joka on valo ja rakkaus. 

Johanneksen kirjoitustyyliin kuuluu tuoda esiin vastakohtia. Niiden avulla hän pyrkii osoittamaan meille, että kristillisyys eroaa tämän maailman tavoista. Johanneksella on paljon vastakohtapareja: 

• valo - pimeys
• uusi - vanha käsky
• Isän ja maailman rakastaminen
• Kristus - Antikristus
• Totuus - valhe
• Jumalan lapset - paholaisen lapset
• ikuinen elämä - kuolema
• rakkaus - viha
• rakkaus - pelko

Johanneksen vastaukset vääriin opetuksiin:

• Väärät opettajat kielsivät synnin todellisuuden. Johanneksen mukaan ei voi kuulua Jumalalle jos elää jatkuvasti synnissä
• Väärät opettajat kielsivät että Jeesus on lihaksi tullut Jumala, Kristus. Jumalan lapsi on se, joka uskoo että Jeesus on ihmiseksi tullut Jumala ja että hän on pelastanut meidät. 

Evankeliumi:

"Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." 1:7

Tulevaisuutemme:

"Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään.  Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.  Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä." 3:1-3

Jumalan lasten luottamus:

"Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.  Siitä me ymmärrämme, että totuus on meissä, ja me voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme,  jos se meitä jostakin syyttää. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken. Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa.  Ja mitä pyydämmekin, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänen mielensä mukaista.

     Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä käskenyt.  Joka pitää hänen käskynsä, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Ja sen, että hän pysyy meissä, me tiedämme Hengestä, jonka hän on meille antanut." 3:18-24

Veroitus eksytyksistä. Jumalan Henki ja Antikristuksen henki taistelevat meidän sieluistamme:

"Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja.  Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta.  Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa." 4:1-3

Jumala kuulee pyyntömme:

"Tämän kaiken olen kirjoittanut teille, Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, että teillä on iankaikkinen elämä.  Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti. Ja kun tiedämme hänen kuulevan kaikki pyyntömme, tiedämme myös, että saamme sen mitä häneltä pyydämme." 5:13-15

2. Pietarin kirje - Ohjeita kristityn kasvuun

Tämä kirje on kokeneen ja uskollisen Jeesuksen apostolin viesti meille kristityille. Pietari varoittaa väärästä opetuksesta ja kehottaa kasvamaan uskossa ja Kristuksen tuntemisessa. Pietarin mukaan tulee hylätä Jumalan sanan vastainen opetus ja keskittyä Jeesuksen tuntemiseen. Kirje sisältää kaikkiaan 11 viittausta Vanhaan testamenttiin. Se sisältää myös viittauksen Paavalin kirjeisiin. 

Pian tämän kirjeen kirjoittamisen jälkeen Pietari kuoli marttyyrina. Kirje on kirjoitettu noin vuonna 67. 

Kirjeessä on 3 lukua. 

Pietari muistuttaa meitä Jumalan suurista lupauksista ja kehottaa uskon ja kutsumuksemme lujittamiseen.

Toisessa luvussa Pietari varoittaa vääristä opettajista. Nykyäänkin on syytä olla valppaana, ettemme joutuisi väärän opetuksen eksyttämiksi. Pietari kertoo tässä kirjeessä miten väärän opetuksen voi tunnistaa. Väärät opettajat houkuttelevat ihmisiä seuraamaan, ei Jeesusta, vaan itseään. He toimivat itsekkäistä vaikuttimista, halveksivat Jumalan totuutta, tekevät vääryyttä, ovat ylimielisiä ja kerskailevat. Jumala tulee kuitenkin tuomitsemaan heidät. 

Pari lainausta tästä kirjeestä:

Raamattu on Pyhän Hengen inspiroimaa Jumalan puhetta meille. Pyhän Hengen vaikutuksesta syntyneet kirjoitukset ovat uskomme ylin ohjenuora:

"Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne. Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta." 1: 19-21

Pietari myös todistaa, että Jeesus on tulossa takaisin vaikka harvat sitä odottavat ja vain harvat siihen enää uskovat. Kerran Jeesus palaa takaisin ja luo uuden taivaan ja uuden maan jossa häneen uskovat elävät ikuisesti. Kristittyjen toivo on tässä lupauksessa. Pietari kirjoittaa näin:

"Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta."  ...  Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen." 3: 3-4, 8-9